Historia

Seuran alkuajat

Toiminta alkoi vilkkaasti heti perustamiskokouksen jälkeen 7.3.1963 ja noin 3 viikkoa siitä eli 29.3.1963 seura merkittiin yhdistysrekisteriin. Jäseniä oli siinä vaiheessa jo 103, joka kasvoi vuoden loppuun mennessä 244 jäseneen. Tämän alkuinnostuksen jälkeen seuran jäsenmäärä tasaantui noin sataan jäseneen, kunnes vasta vuonna 2022 seuran jäsenmäärä ylitti uudestaan 200 jäsenen merkkipaalun.

Tennistä opetettiin niin Kisapuistossa kuin myöhemmin muillakin kaupungin kentillä Tonttilassa, Jalkarannassa ja Mukkulassa. Useiden lasten ensikosketus tennikseen on tullut kesäkuun tennisleiriltä, joita on pidetty heti ensimmäisesta vuodesta alkaen.

Samoin aikuisten alkeiskursseilla on ollut kävijöitä jonoksi asti ja kesän kursseista varataan paikkoja jo tammikuusta lähtien. Talvisin tennistunteja pidettiin Urheilutalolla sekä lahtelaisten koulujen liikuntasaleissa.

Seuran ensimmäisestä toimintakertomuksesta vuodelta 1963 on luettavissa, että lähtökohtana uuden seuran perustamiseen on ollut ”tenniksen levittäminen” Lahteen, kuten siinä sanatarkasti sanotaan. Sitä samaa tenniksen levittämistä Lahteen seura tekee edelleen ja LT:llä on useita edustajia Tennisliiton toimikunnissa, joka takaa uusimman informaation lahtelaiselle tennisyhteisölle.

Toisena virikkeenä uuden seuran perustamiselle oli taata naispelaajille tasavertaiset harjoittelumahdollisuudet. Seuran jäsenistö on aina ollut vähintään 60-70% naisvaltainen, ja seuran puheenjohtajana on toiminut useita naisia. Tämä ei ole edelleenkään kovin tavallista tennisseuroissa.

Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Tauno Lautamatti. Varapuheenjohtajana oli Kola Semeri ja sihteerinä Elna Halle. Seuran rahastonhoitajana toimi Jorma Lehto. Lisäksi ensimmäisessä hallituksessa olivat Tuulikki Kukkola ja Jouko Heikkinen.

Elna Halle

Tuulikki Kukkola

Valmennus

Seurassa on aina toiminut asiansa osaavia valmentajia. Tunnetuimpia valmentajia olivat seuran alkuaikoina perustajajäsenet Elna Halle ja Tuulikki Kukkola. Heidän avullaan seurasta nousi jatkuvasti uusia nimiä tyttö- ja naistenniksen kotimaiselle huipulle. Heidän panos seuran kehittämiseen ei jäänyt pelkästään valmennustoimeen, vaan he myös jatkuvasti etsivät uusia junioreita seuraan ja loivat heille siihen aikaan parhaat mahdolliset olosuhteet tenniksen pelaamiseen.

1980-luvun kilpailumenestyksen taustalla oli myös sen aikaisten huippupelaajien vanhempien panos. Kyllikki Koho ja Pentti Aallonen olivat vahvasti mukana seuran valmennustoiminnassa.

1990-luvulta lähtien seura on keskittynyt aiempaa enemmän harrastetennikseen, ja seurassa on valmentanut lahtelaisessa tenniksessä tutut nimet kuten Veijo Jankkila, Eero Anttila, Mika Valkonen, Teemu Varpola, Kaisa Korkeamäki ja Antti Tiitinen. Seuran pelaajat kävivät myös Vierumäellä Heikki Sirkan valmennuksessa.

Talvisin oli välillä vaikeaa saada pelaajille riittävästi harjoitusaikaa sisäkentiltä. Onneksemme Pajulahti ja Vierumäki sijaitsevat alle 30 minuutin päässä Lahdesta. Janus-areenan valmistuttua vuonna 2014 kenttätilanne parani huomattavasti ja nyt voidaan sanoa Lahdessa olevan erittäin laadukkaat valmennusolosuhteet.

Turnausten järjestäminen

Kilpailutoiminta näyttää alusta lähtien olevan seuran vankkaa toimenkuvaa. Paitsi että jäsenet ovat ahkerasti osallistuneet moniin kansallisiin kilpailuihin eri puolilla Suomea, järjesti Lahden Tenniskerho jo 1964 ensimmäiset omat kansalliset kesäkilpailunsa.

Kesäkisat on järjestetty sen jälkeen jokaisena kesänä lukuunottamatta koronavuotta 2020. Vasta vuonna 2021 seura alkoi järjestää kansallisia turnauksia myös hallikaudella. Myös Pajulahdessa ja Vierumäellä järjestettävissä kansainvälisissä turnauksissa seuralla on nykyisin iso rooli.

Kisamenestys

Seuran naiset ovat vastanneet kaikista seuran saamista 179 henkilökohtaisesta Suomen mestaruudesta. Muiden mitalien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta se varmasti on huima. Seura on voittanut myös useita joukkuemuotoisia Suomen mestaruuksia. Jopa Wimbledonin turnaukseen on seuramme pelaaja kahdesti päässyt (Hilkka Hannula ja Tarja Koho). Seuran menestyneimmän pelaajan, Anne Aallosen, WTA-ranking oli parhaimmillaan 179.

Hurjan 1980-luvun jälkeen seuralla oli kilpapelaajia aiempaa vähemmän, mutta muutama nuori nainen jatkoi seuran kilpatennisperinteitä. Puheenjohtaja Lautaniemen tyttäret Sari ja Heidi olivat ahkeria kisaajia, kuten myös valmentaja Eero Anttilan tytär Kaisu Anttila. Useimmat kilpapelaajat tekivät myös valmennustunteja seuralle.

Seniorikilpatennis

Seuran menestynein senioripelaaja on ollut Helvi Bask. Hän voitti 60 Suomen mestaruutta eri ikäkausisarjoissa sekä kaksin- että nelinpelissä. Hänen menestyksensä ja esimerkkinsä innoitti monia aikuisia kilpatenniksen pariin. Viime vuosina seuran seniorimenestyksestä ovat vastanneet Erika Laine ja Marjatta Nikkinen. He ovat voittaneet useita mitaleita senioreiden SM-sarjassa.

Vuosi 1983

Vuosi 1983 oli seuran historian kilpailumenestyksellisesti paras kausi. Naisten SM-liigassa murrettiin ensimmäisen kerran pääkaupunkilaisvoittojen sarja. Tarja Koho ja Anne Aallonen voittivat ratkaisevassa, viimeisessä ottelussa HVS:n naiset ja saavuttivat seuralle SM-kultaa. Tyttöjen vastaava mestaruus sisäkaudella tuli joukkueella Anne Aallonen, Raija Hassinen ja Riikka Murtamo. Tytöt voittivat myös ulkopelikauden SM-liigamestaruuden. Koko vuoden aikana seura voitti yhteensä 20 SM-kultaa, joista eniten keräsi Anne Aallonen (8 kpl).

Lahtelaisen tenniksen vuosisadan ottelu

Vuonna 1985 järjestettiin tenniksen SM-kisat Lahden Kisapuiston ulkokentillä ja finaaliin pääsi kaksi LT:n pelaajaa: Anne Aallonen ja Tarja Koho. Ottelusta kirjoitettiin jo ennakkoon lehdissä ja voittajaa veikattiin monissa keskusteluissa.

Anne Aallonen oli hallitseva Suomen mestari ja Tarja Koho oli voittanut aiemmin kolme Suomen mestaruutta. Tarja ei ollut pelannut paljon kilpaotteluita turnausta edeltävään kahteen vuoteen, mutta toki harjoiteltu oltiin kovasti. Harjoittelussa oli suurena apuna LVS:n puheenjohtaja Seppo Nurmi.

Aikalaistarinat kertovat, että pelaajien pelitaktiikat erosivat toisistaan: Tarja suosi virheiden minimoimista ja Anne pelasi hyökkäävämmin. Sillä kertaa ottelu päättyi Tarjan voittoon. Seuraavana vuonna Anne Aallonen voittikin Suomen mestaruuden sekä ulkokentillä että hallissa. Näitä hienoja aikoja on upea muistella.

Anne Aallonen

Seuran puheenjohtajat

1963-1967 Tauno Lautamatti
1968 Elli Ahoinniemi
1969-1972 Elna Halle
1973-1977 Kauko Saario
1978-1981 Pertti Evesti
1982-2003 Aarno Murtamo
2004-2021 Jari Lautaniemi
2022- Anna Degerman

Avoimen luokan Suomen mestarit (kaksinpeli)

1980 Tarja Koho
1981 Tarja Koho
1982 Tarja Koho
1984 Anne Aallonen
1985 Tarja Koho
1986 Anne Aallonen
1986 Anne Aallonen (sisäkausi)
1988 Anne Aallonen (sisäkausi)

Tennisliiton tunnustukset

1968 Tuulikki Kukkola Hopeinen ansiomerkki
1968 Elna Halle Hopeinen ansiomerkki
1985 Tuulikki Kukkola Kultainen ansiomerkki
1991 Anne Aallonen Pronssinen ansiomerkki
1998 Veijo Jankkila Pronssinen ansiomerkki
1999 Tuulikki Kukkola Kultainen pallo
2003 Aarno Murtamo Hopeinen ansiomerkki
2011 Veijo Jankkila Hopeinen ansiomerkki
2011 Jari Lautaniemi Hopeinen ansiomerkki
2022 Anna Degerman Vuoden seuratoimija